Mitä on monimediainen kirjoittaminen? Lähestyn kysymystä Monimediaisen kirjoittamisen -kurssilla laajan tekstikäsityksen ja monilukutaidon käsitteillä. Verbaaliset, visuaaliset, auditiiviset, numeeriset ja kinesteettiset ilmaisukeinot voivat yhdessä tai erikseen muodostaa tekstin. Laajan tekstikäsityksen mukaan teksti voisi olla siis esimerkiksi valokuva, musiikkivideo, kuunnelma, videopeli tai vaikkapa näytelmä perinteisten kirjallisten tekstien lisäksi. Laajaan tekstikäsitykseen pohjaa myös monilukutaito, jolla viitataan kykyyn tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä. Se on eräänlainen sateenvarjokäsite erilaisille lukutaidoille.
Multimodaalisuus on kiinteä osa monimediaista kirjoittamista. Sillä viitataan erilaisten merkityksenannon keinojen yhdistelemiseen, joista puhutaan usein semioottisina moodeina. Näitä ovat muun muassa kuva, kieli, ääni, liike ja tuoksu. Monimediaisen kirjoittamisen -kurssilla erityisesti kuva, liikkuva kuva, erilaiset äänet, musiikki ja kirjoitus yhdistyvät opiskelijoiden teoksissa, jotka he tuottavat kurssin aikana. Monimediaisessa kirjoittamisessa eri ilmaisukeinot valjastetaan kantamaan merkityksiä ja muodostamaan multimodaalinen kokonaisuus.
Eikö siis olisi selkeämpää puhua multimodaalisesta kirjoittamisesta? Mihin monimediainen kirjoittaminen sitten viittaa? Media on monikkomuoto sanasta medium, jolla tarkoitetaan tekstin tai teoksen materiaalista/teknistä puolta. Medium on niin ikään ilmaisuväline ja se voi olla esimerkiksi kirja, sanomalehti, internetsivusto, valokuva, video, elokuva tai videopeli. Monimediaisella kirjoittamisella tarkoitan siis kirjoittamista eri mediumeihin. Kurssilla opiskelija saa valita vapaasti millaisen teoksen toteuttaa. Kurssi kannustaakin opiskelijaa tutustumaan itseä kiinnostaviin tekstilajeihin; suosituimmaksi opiskelijoiden keskuudessa on noussut runovideo.
Kurssi tarjoaa työkaluja erilaisten multimodaalisten teosten analysoimiseen ja tuottamiseen. Kurssikirjallisuus auttaa käsitteistön rakentamisessa ja ymmärtämisessä, mikä luo kielen monimediaiselle kirjoittamiselle. Keskustelu- ja analyysitehtävät auttavat opiskelijoita valjastamaan teorian käytäntöön. Vaikka opiskelijoille uudenlainen lähestymistapa kirjoittamiseen ja sen käsittämiseen aiheuttaa toisinaan päänvaivaa, ahaa-elämykset ja uuden oivaltaminen ovat sitäkin palkitsevampia. Opiskelijoiden oppimisprosessia on aina yhtä jännittävää seurata, ja siinä sivussa opin itsekin aina uutta; sillä kun opiskelijat saavat itse valita tekstilajin, mediumin ja ilmaisukeinot teokselleen, sieltä poikii aina jotakin uudenlaista näkökulmaa tai jopa uudistavaa lähestymistapaa valittuun tekstilajiin!
Monimediaiseen kirjoittamiseen voi perinteisen kirjoittamisen lisäksi liittyä siis vaikkapa valokuvaus, videokuvaus, maalaaminen, piirtäminen, musiikin tuottaminen, ääninäyttely tai performanssitaide. Vain taivas on rajana! (Paitsi jos satut olemaan astronautti.)
Jasmine Poikela
Lue lisää:
Kallionpää, O. (2014). Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys. Media ja viestintä, 37(4), 60–78. Saatavilla: https://doi.org/10.23983/mv.62840
Mikkonen, K. (2012). Multimodaalisuus ja laji. Teoksessa V. Heikkinen, E. Voutilainen, P. Lauerma, U. Tiililä & M. Lounela (toim.) Genreanalyysi: Tekstilajitutkimuksen käsikirja, 296–308. Helsinki: Gaudeamus.
Räsänen, M. (2015). Visuaalisen kulttuurin monilukukirja. Helsinki: Aalto-yliopisto.
Tarnanen, M. (2019). Monilukutaito sosiokulttuurisena lukutaitona. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMI-bulletin, 29 (4), 21–29. Saatavilla: https://bulletin.nmi.fi/2019/12/13/monilukutaito-sosiokulttuurisena-lukutaitona/
Kirjoittajan matkassa 