Suota kuvamaassa – vai kuivaamassa

Suomen pinta-alasta melkein kolmannes on suota. Nevaa, luhtaa, lettoa, palsaa, aapaa. Ajatella, että suo on kaltaiselleni kaupunkilaiselle niin vieras. Oikeastaan se elää vain lapsuudesta tutuissa myyteissä – virvatulet houkuttelevat kulkijaa suolle, ja onpa sinne joku isottelija myös joskus loitsimalla upotettu. Kirjallisuudessa märkä, syvä suo edustaa usein feminiinistä seksuaalisuutta: ”Aalo, Aalo, – piikaiseni Aalo, – tuletkosContinue reading “Suota kuvamaassa – vai kuivaamassa”

Arkkitehtuurista ja kirjoittamisesta

Kirjoittajan työ on arkkitehdin ja rakentajan työtä, opastaa kirjailija Hannu Mäkelä aloittelevia kirjoittajia kirjassaan Kirjoittamisen ilo (2022). Ensin tehdään vankka perustus, sen jälkeen seinät ja katto, ja vasta lopuksi on hiomisen ja viimeistelyn vuoro. Arkkitehtuuria opetetaan aivan samalla lailla:  Ensin sahaat, sitten höyläät ja viimeiseksi kaiverrat yksityiskohdat. Halusin arkkitehdiksi, koska osasin piirtää ja laskea. IlokseniContinue reading “Arkkitehtuurista ja kirjoittamisesta”

Oppimispäiväkirja haastaa luovaan ajatteluun

Syksyn ensimmäiset kurssit ovat käynnissä, ja pian oppimispäiväkirjan kirjoittaminen tulee monelle ajankohtaiseksi. Tässä Tommi Aulasmaan oppimispäiväkirja Voimasta neljän miehen esimerkkinä luovasta toteutuksesta, jossa käsitellään oivallisesti kurssin teemoja. Oppimispäiväkirja on aineopintojen jaksolta KIKA4001 Luova omaelämäkerrallinen kirjoittaminen. Voimasta neljän miehen Kokoontuipa eräänä toukokuisena lauantaiaamuna neljä miestä pohtimaan yhdessä elämää. Kirjava oli tuo joukko – Rokan Antti, HytinContinue reading “Oppimispäiväkirja haastaa luovaan ajatteluun”