PAKOMATKA – muistoja opintovapaalta

Tuijotan näyttöpäätteellä vilkkuvaa kellonaikaa. Minuuttia vaille tasan. Rannettani puristava älykello näyttää samoja lukemia. Lisäksi kello kertoo leposykkeeni huitelevan korkealla. Sängyn päällä lojuu kirjoja ja aukinainen vihko, johon olen rustannut muistiinpanoja. Koska kotona verkkoyhteys on ajoittain pätkinyt, olen pyytänyt perheen teinejä käyttämään nettiä ja älylaitteitten äänentoistoa muutaman tunnin ajan maltillisesti. Olohuoneesta kantautuvasta suoratoistomökästä päätelleen pyyntöäni eiContinue reading “PAKOMATKA – muistoja opintovapaalta”

Metaforalla matkaan

Olen taustaltani opinto-ohjaaja ja kun aloitin kirjoittajaopinnot, aloin tietysti myös ohjata itseäni. Ainakin yksi opinto-ohjaajien käyttämä menetelmä on tuttu myös kirjoittajille: metafora. Opinto-ohjauksessa metafora tarkoittaa sitä, että kun opiskelijalla on vaikeuksia tutkinnon suorittamissa (mutta hän kuitenkin haluaa sen tehdä), kysytään, millaiseksi ponnistukseksi hän sen kokee. Joillekin projekti on vuorelle kiipeämistä, toiselle talon rakentamista, kolmannelle viisiottelu.Continue reading “Metaforalla matkaan”

Lähiopetukseen?

Teimme lähiopetuksen tarvetta kartoittavan kyselyn viime keväänä, sillä vuoden lähiopetustauon jälkeen halusimme selvittää, tulisiko lähiopetus ottaa takaisin tarjontaan. Kyselyyn osallistui 74 vastaajaa, ja sen tulos vahvisti aiemman kokemuksen: lähiopetusta haluaa vain pieni määrä opiskelijoita. Eniten ääniä sai Helsingissä järjestettävä proosakurssi (19 kiinnostunutta). Toisena tuli Helsingissä järjestettävä KIKV1009 Kirjoittaminen luovana prosessina -opintojakson opetus (16 kiinnostunutta).   PäätimmeContinue reading “Lähiopetukseen?”

Väitöskirjamatkalla: kirjoittamista tutkimassa

Edessäni on pino kopioita, jotka olen ottanut muistikirjoista ja ruutuvihkoista. Vuosi 2020 on aluillaan ja olen saanut juuri kerätyksi väitöskirjani tutkimusaineiston. Tutkin väitöskirjassani rintasyöpäkokemuksista kirjoittamista ja kirjallisuusterapeuttista ryhmäprosessia ja osallistujiensa sille antamia merkityksiä. Yhtenä tutkimukseni aineistona toimivat ryhmässä kirjoitetut tekstit. Puhtaaksikirjoitustyö etenee verkkaisesti. Tekstit herättävät tunteita laidasta laitaan. Välillä tunnen syvää surua ja harmitusta kirjoittajanContinue reading “Väitöskirjamatkalla: kirjoittamista tutkimassa”

Kutsuuko kirjoittaminen?

Haluatko paneutua kirjoittamiseen? Kirjoittamisen opinnoissa pääset kokeilemaan monipuolisesti eri tekstilajeja ja kirjoittamisen keinoja, luet ajatuksia virittävää kirjallisuutta ja opintomateriaalia, saat palautetta teksteistäsi ja huomaat, miten arvokasta on keskustella kirjoittamisesta muiden kanssa. Halutessasi voit paneutua kirjoittamiseen myös itsenäisesti ja tehdä tehtäviä omassa tahdissasi. Haku kirjoittamisen perusopintoihin on auki 2.5. asti. Hakutehtävä ja hakuohjeet löytyvät täältä: hakuohjeet.Continue reading “Kutsuuko kirjoittaminen?”

Runoilijan viitta harteilla?

“Runoilija, väistä vähän, että päästään peremmälle!” Istun muistikirjani kanssa kapakan pöydässä, kun retevä seurue hakee paikkaansa alkuillan nosteessa. Hymähdän. Näkyykö se noin selvästi päällepäin?  Porukka asettuu. Puhutaan hetki rooleista ja odotuksista. Tässähän ollaan sartrelaisen eksistentialismin ytimessä! Tosin, näitä sanoja siinä kuplivassa keskustelussa ei käytetä. Ja hyvä niin. Ollaan vain kaikki saman pöydän ääressä.    Opettajana taiContinue reading “Runoilijan viitta harteilla?”

Monimediainen kirjoittaminen – Siis häh?

Mitä on monimediainen kirjoittaminen? Lähestyn kysymystä Monimediaisen kirjoittamisen -kurssilla laajan tekstikäsityksen ja monilukutaidon käsitteillä. Verbaaliset, visuaaliset, auditiiviset, numeeriset ja kinesteettiset ilmaisukeinot voivat yhdessä tai erikseen muodostaa tekstin. Laajan tekstikäsityksen mukaan teksti voisi olla siis esimerkiksi valokuva, musiikkivideo, kuunnelma, videopeli tai vaikkapa näytelmä perinteisten kirjallisten tekstien lisäksi. Laajaan tekstikäsitykseen pohjaa myös monilukutaito, jolla viitataan kykyyn tulkitaContinue reading “Monimediainen kirjoittaminen – Siis häh?”

Virtuaaliheimojen jalanjäljillä

Olin kuudentoista vanha, kun tiesin haluavani elokuvantekijäksi. Loppukesän pitkät varjot, tuulessa huojuvat puut ja askelteni rytmi piirsivät pysyvästi muistiini pienen palan elokuvaa, jonka itse eläväksi kuvittelin. Halusin siitä lähtien maalata hetkiä kuvilla. Varsin kummallinen unelma, ja kovin kaukainen pikkukaupungin pojalle paperitehtaiden varjossa. Kuin uomastaan nouseva joki kevättulvassa, vei suunnaton kiinnostus elokuvaan minut myöhemmin mennessään. MatkaniContinue reading “Virtuaaliheimojen jalanjäljillä”

Toisen nahkoissa luovuuskurssilla

Vihdoin uusittujen silmälasien ansiosta saatoin heittäytyä kirjoittamisen perusopintoihin. Kurssien puolivälissä sairastuin koronaan. Kirjoittaminen luovana prosessina -jakson alku kului sakeassa aivosumussa. Olisi pitänyt tutustua luovuuden käsitteisiin ja englanninkieliseen materiaaliin, joiden pohjalta laatia asiantuntijakirje. Voimia ei ollut. Kaikki tukossa. Pakollisen verkkotapaamisen aattona lähti ääni. Sitten tulehtuivat silmät. Luovutanko? Olisiko kurssi luovuuden vastakohta? Miten raahautua maaliin? Tuskin olinContinue reading “Toisen nahkoissa luovuuskurssilla”

Oppimispäiväkirja haastaa luovaan ajatteluun

Syksyn ensimmäiset kurssit ovat käynnissä, ja pian oppimispäiväkirjan kirjoittaminen tulee monelle ajankohtaiseksi. Tässä Tommi Aulasmaan oppimispäiväkirja Voimasta neljän miehen esimerkkinä luovasta toteutuksesta, jossa käsitellään oivallisesti kurssin teemoja. Oppimispäiväkirja on aineopintojen jaksolta KIKA4001 Luova omaelämäkerrallinen kirjoittaminen. Voimasta neljän miehen Kokoontuipa eräänä toukokuisena lauantaiaamuna neljä miestä pohtimaan yhdessä elämää. Kirjava oli tuo joukko – Rokan Antti, HytinContinue reading “Oppimispäiväkirja haastaa luovaan ajatteluun”