Kuvataiteilijan työssä yksi luovan prosessin kiinnostavimpia hetkiä on nimen etsiminen teokselle. Parhaimmillaan nimi on tarpeeksi etäällä luodakseen lisämerkityksiä, mutta kuitenkin samaa estetiikkaa kuuluakseen osoittamalleen kuvalle, muodolle, teokselle. Kuvallisen ajatuksen ilmaiseminen sanoin on aarteenmetsästystä, jossa useammin epäonnistuu kuin onnistuu. Ja jokaisen uuden kuvataiteen teoksen ja näyttelyn kokoamiseen kuuluu tämä työvaihe, joka on kuin painajaisen jaContinue reading “Kuvallisuus, Kirjallisuus”
Author Archives: emiliakarjula
Opiskelijan matkassa
Taas on se aika vuodesta, kun uudet kirjoittajanalut hakevat ensimmäisin haparoivin askelin kohti kirjoittamisen opintoja! …Tai ehkä se olin vain minä, joka tunsi olonsa huteraksi. Olin syksyllä jänistänyt hakutekstin lähettämisestä, enkä kevään haussa huomannut pientä printtiä, jossa luki ”vain maksulliseen tutkinto-ohjelmaan hakeville”. Kiskoin lompakkoni nyörejä ja odotin jännityksensekaisella kauhulla, millaisen tuomion saisin. Ja kuin ihmeenContinue reading “Opiskelijan matkassa”
Tämä sumu ihollani, kielessäni
Kirjoittajalle on hyväksi kysyä, mistä hänen kielensä oikein tulee. Mistä kaikkialta, aivan pienistäkin noroista, kokoaa vetensä se virta, joka itsen läpi pulppuaa tai jonka vietävänä on? Olemme olentoina paljon huokoisempia kuin välillä arjessa ehkä oletamme. Huokoisuus tarkoittaa sitäkin, että voi mieltää itsensä kielen kulkureittinä. Virran kaikkia alkupäitä tai lähteitä ei ehkä näe, mutta sen tuntee,Continue reading “Tämä sumu ihollani, kielessäni”
Yhteisö kansien välissä
Kirjoittamisen perusopinnoissa tutustutaan kirjoittamisen yhteisöihin sekä toimimalla käytännössä tällaisena yhteisönä että teorian avulla. Kun aloin tutustua käsitteeseen kirjoittamisen yhteisö, olivat Saara Turusen Sivuhenkilö-romaanin (2018, 67) minäkertojan sanat se, mikä minulle ensimmäisenä tuli aiheesta mieleen. Ajattelen, ettei kirjailijuutta oikeastaan ole olemassa muuten kuin kirjoittaessa. Kaikki itse kirjoittamisen ulkopuolinen on pelkkää poseerausta. Eikä kirjoittamista voi oppia. TaiContinue reading “Yhteisö kansien välissä”
Uusi opettaja: Emilia Karjula
Aloitin kirjoittamisen yliopistonopettajana elokuun alussa. Olen opettanut kirjoittamista eri oppilaitoksissa vuodesta 2012 lähtien, mutta työskentelen nyt ensimmäistä kertaa vain yhdessä paikassa kerrallaan. Rajaus tuo rauhaa: on ihanaa päästä keskittymään työhön! Taustani on Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksella ja luovan kirjoittamisen oppiaineessa. Asun edelleen Turussa ja teen töitä pääasiassa etänä, kissa Kekkosen tarkasti valvovan silmän alla.Continue reading “Uusi opettaja: Emilia Karjula”