Miksi johtajan ajattelu vaatii paperia tekoälyn aikakaudella? Kirjoittaminen on kulkenut mukanani pitkään. Olen toiminut liiketoiminnan ja teknologian johtotehtävissä yli kymmenen vuoden ajan, ja arkeni on aina täyttynyt kirjallisesta viestinnästä. Siirtyessäni aikanaan asiantuntijasta johtamaan ihmisiä ja liiketoimintaa huomasin kuitenkin kaipaavani jotain muuta kuin strategiadokumentteja tai sähköposteja: tarvitsin tavan jäsentää haastavia tilanteita, ristiriitaisia signaaleja ja omia reaktioitani.Continue reading “Kynä strategian työkaluna”
Category Archives: Uncategorized
Maratonin varrelta
Olen viimeiset kolme vuotta työstänyt pitkän scifi-elokuvan käsikirjoitusta tavoitteena saada se merkittävään ulkomaiseen tuotantoon. Ymmärrän. Koko yritys saattaa kuulostaa silkalta scifiltä, mutta odotahan hetkinen… Tarina syntyi yli kymmenen vuotta sitten kirjoittamisen perusopinnoissa satuna maasta, jossa oli saatu selville ajan olemus: viisaat olivat oivaltaneet, ettei aika ollut jotakin, joka virtasi tuolta tänne, vaan jotakin mihin ihmisetContinue reading “Maratonin varrelta”
Juureton laulu: aineopintojen tekstikokonaisuudesta kirjaksi
Olipa kerran vuosi koronasulkujen vuosi 2020. Muusikon työt loppuivat, lapset siirtyivät etäopetukseen. En jäänyt tilannetta surkuttelemaan, vaan urakoin monenlaisia etäopintoja. Silti luihin ja ytimiin menevä pelko oli alati läsnä. Mitä jos kodin ovi sulkeutuu ja en pääse enää ikinä pois? Jos tämä maaseudun paljon ylistetty hiljaisuus nielee yhtäkkiä kaikki, äänet tunteet, kunnianhimot? Kirjoittajana halusin käsitellä tämän tunteen syyt. Tarkoitus eiContinue reading “Juureton laulu: aineopintojen tekstikokonaisuudesta kirjaksi”
Kirjoittajaksi kasvetaan yhteisössä
Kirjoittaminen on ollut osa elämääni jo pienestä pitäen, ja erityisen lähellä sydäntäni on spekulatiivinen fiktio. Spekulatiivinen fiktio eli spefi on siis kattokäsite kaikenlaiselle fantasialle, scifille, yliluonnolliselle kauhulle ja muulle kummalliselle. Spefi-sanaan olen itse törmännyt ensimmäistä kertaa Paperiarkki-kirjoittajafoorumilla joko vuonna 2008 tai 2009. Joitakin vuosia olin vältellyt fantasian kirjoittamista, koska lukioaikanani eteeni osui ihmisiä, jotka pitivätContinue reading “Kirjoittajaksi kasvetaan yhteisössä”
Kirjoittajahuone
Olen harrastanut elämässäni monenlaista: musiikkia, kuntosalia, tanssia, videopelejä. Niissä kaikissa on eräs tärkeä elementti: yhteisöllisyys. Jakamista, yhdessä tekemistä, tapahtumia, yhteistä innostusta. Kirjoittaminen on tässä joukossa jonkinlainen outolintu – sitä harvoin toteutetaan yhdessä. Toki on lukupiirejä, kirjamessuja, lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä some-ilmiöitä, kuten “booktok”. Itse kirjoittaminen ja siihen liittyvä ideoiminen mielletään usein itsenäiseksi puuhaksi, ainakin minunContinue reading “Kirjoittajahuone”
Treffit! Kolme kustantamoa, kuusi minuuttia
Turun kirjamessuilla 3-5.10.2025 oli uuden sijainnin Logomon lisäksi uusi tapahtuma kirjoittajille! Kammio Ry (luovan kirjoittamisen ainejärjestö) järjesti yhteistyössä Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen kanssa Kustannustoimittaja Speed Dating tapahtuman, jossa kirjoittamisen opiskelijat pääsivät esittelemään kirjaideoitaan kustannustoimittajille. Ensimmäinen kirjamessupäivä läheni loppuaan ja jännitys kasvoi. Tapahtuman viimeinen tunti oli varattu kirjoittajien ja kustannustoimittajien kohtaamiselle. Valinta osallistujista tehtiin joContinue reading “Treffit! Kolme kustantamoa, kuusi minuuttia”
Opinnoista oma kirjoittajaporukka?
Miltä kuulostaisi ajatus kirjoittamisen opiskelusta ryhmässä, joka siirtyy kurssilta toiselle suunnilleen samassa tahdissa? Toivomme, että hyvältä, koska juuri sitä aiomme kirjoittamisen oppiaineessa ensi vuonna kokeilla! Kokemuksemme kirjoittamisen opettajina on, että lähitapaamisissa ryhmät hitsautuvat paremmin yhteen ja kirjoittajien välinen, luovuutta tukeva vuorovaikutus mahdollistuu vielä vahvemmin kuin verkossa. Tutustuminen ja verkostoituminen, kannustava ilmapiiri, palautteen monipuolisuus ja mahdollisuusContinue reading “Opinnoista oma kirjoittajaporukka?”
Kuka auttaisi uudenpuhujaa?
Olen viime aikoina ollut huolissani modernista. Siitä taiteesta, joka on liian outoa ymmärrettäväksi, mutta aikanaan ehkä paljastuu käänteentekeväksi. Siitä Alastomasta, joka laskeutuu portaita, nauretaan ulos galleriasta, haukutaan presidenttejä myöten ja myöhemmin kanonisoidaan taiteen merkkiteokseksi. Siitä modernista. Pari vuotta sitten aloin opiskella kirjoittamista. Olen saanut peräkärryllisen voimatyökaluja, joilla murjoa proosaa, draamaa ja faktatekstiä käyttökelpoisiin muotteihin. MainospellenContinue reading “Kuka auttaisi uudenpuhujaa?”
Kirjailijaksi kasvun haaveet ja todellisuus
Kirjailijaksi tuleminen on ollut yksi elämäni suurimpia, ellei suurin unelma jo lapsesta saakka. Olen aina rakastanut kirjoittamista, ja kirjoittaminen onkin ollut minun tärkein tapani olla olemassa, olla minä. Oli vuosi 2012, kun lähdin ystävieni ja puolisoni kanssa katsomaan mökkimme lähettyvillä sijaitsevia kalliomaalauksia. Ristiinassa, Yöveden rannalla Astuvansalmella kohtasin kalliomaalaukset ja vaikutuin niistä voimakkaasti. Myöhemmin aloin hahmotellaContinue reading “Kirjailijaksi kasvun haaveet ja todellisuus”
Miten kirjoittaa ekokriisistä: fenomenologinen harjoitus
Olen pukeutunut sammaleeseenmatkustamohenkilökuntaseisoo hyväksyen ovellakun nousen koneeseen. Korpi kasvoillani lennän kotiin.En aio palata, olen matkalla uuteen.Juurrun ja luotan.Sammal on metsä pienoiskoossa. Muutama vuosi sitten, juuri ennen Kalifornian-matkaa, näin ekoahdistukseni keskellä unen, jonka kirjoitin runoksi. Nyt enkelten kaupunki palaa, ja tuli nielaisi ystäväni kodin. Maapallon keskilämpötila jatkaa nousuaan ihmisen toiminnan seurauksena. Kaliforniassa jättiläispunapuiden kohtaaminen mykisti jaContinue reading “Miten kirjoittaa ekokriisistä: fenomenologinen harjoitus”
