Archive Book Images / via Wikimedia Commons / Public Domain
Kirjoittajaksi aikova joutuu altistamaan itsensä erilaisille hämmentäville tuntemuksille, joita hän ei osaa nimetä ja määritellä. Niitä aiheuttaa oman tekstin jakaminen muiden kanssa. Pintaan saattaa nousta vieraita mielenliikkeitä, joihin valo imeytyy ja sitten katoaa. Romanttinen ajatus kirjoittajuudesta hajoaa atomeiksi loppumattomien nurkkien autiotaloihin.
Kirjoittajaryhmämme on pyrkinyt kokoamaan tähän ensyklopediaan tärkeimmät käsitteet tueksi altistumisen hetkiin ja kirjoittajaegojen kohtaamisiin.
APLODIRIIPPUVUUS (subst.) Vanhentunut, lapsellinen toimintatapa. Kirjoittaja lukee tekstejään toisille tavoitteena kuulla olevansa “jumalaisen nerokas”. Kritiikin kohdatessa sisäistä kostonhalua, paniikkia ja kauhun kokemusta. Hoitomuotona kuntouttava toiminta tai säännöllinen kirjoittaminen.
HILJAINEN HYVÄKSYNTÄ (adj. + subst.) Hetki, kun kirjoittaja odottaa ryhmältä naurua tai tylytystä, mutta saakin kannustusta. Tuntuu petokselta, koska se pakottaa jatkamaan kirjoittamista.
HÄPEÄ (subst.) Ilmenee pakonomaisena tarpeena siivota nurkkia tai keksiä uusia pakoilun reittejä kirjoituspöydältä. Ryhmän edessä tunne muuttuu akuutiksi hengenvaaraksi, jota tavallisessa arjessa ei edes ymmärrä kokevansa.
KÖYSI (subst.) Metafora ryhmän luottamukselle. Kirjoittaja kokeilee köyden kestävyyttä: pitääkö se, kun siihen tukeutuu, vai irtoaako se? Ryhmä on köysi, jota pitkin navigoidaan sokkona. Hiljaisuus on kaikista pahinta, silloin köysi kyllä pettää.
NÄKYVYYS (subst.) Tila, johon kirjoittaja pakottautuu toisille ääneen lukiessa. Ei palkinto, vaan kiusallinen välttämättömyys, joka paljastaa tekijän haavoittuvuuden. Kun verkkopalaverin kasvot odottavat: suojakuoret – ammattilaisuus, faktat, tyyli – haihtuvat savuna ilmaan. Jäljelle jää vain se, mikä on olennaisinta ja siten häpeällisintä.
RYHMÄ (subst.) Sattumanvaraisesti koottu joukko ihmisiä, jotka ovat päätyneet samalle matkalle. Ei turvapaikka vaan selviytymisleiri. Yhteinen epävarmuus, johon kaikki ovat hankkiutuneet vapaaehtoisesti.
VOITTAJA-OLO (subst.) Erittäin lyhytkestoinen tila, joka syntyy ääneenlukemisen suorittamisesta (yhä hengissä!). Seuraa usein tilannetta, jossa keho on käskenyt keskeyttämään: hapensaanti pettää, ääni murtuu. Voittaja-olo ei johdu tekstin laadusta, vaan siitä, että katastrofi siirtyy tulevaisuuteen. Kokee ryhmän kannustavan asenteen yllättäväksi.
ÄÄNEENLUKU (verb.) Hermostoa kuormittava suoritus.
- Fysiologinen reaktio: Äänen käheytyminen, hengityksen salpautuminen, jäsentymättömyys äänihuulissa.
- Psykologinen reaktio: Tarve tulla nähdyksi vs. tarve piiloutua. Ryhmän reaktio toimii joko ansana tai vapautuksena.
Olemme joutuneet jokainen yksilöinä altistumaan muiden ryhmäläisten reaktioille, vaikka sellainen on suorastaan klassisen yksinäisyydestä pursuavan kirjoittajaidentiteetin vastaista. Lukijalle huomioitavaksi saatettakoon, että samat lainalaisuudet eivät välttämättä ole päteviä entisaikojen miesnerokirjoittajien ollessa kyseessä.
Kirjoittajaryhmä: Maria af Ahmanen, Birger af Carabinier-Linguistica, Wilhelmina de Hupsloikka, Kerstin de la Ruz, Elizabeth von Hirmuluu
Kirjoittajan matkassa 